Rautu (eli nieriä. lat. Salvelinus Alpinus)
Saivaara Mökkien seinillä niitä on täytettynäkin, Kilpisjärven TosiRautuja.
Kuvan raudulla on painoa yli kuusi kiloa. Alaleuassa roikkuva kymmenen sentin
mittainen vaappu antaa hieman mittasuhteita siitä kuinka suuria voittokalat
voivat Kilpisjärvellä parhaimmillaan olla. Niin ja siinä naapurimökissä oli vielä
hieman kookkaampikin rautu seinällä.
Rautu on arktisin kalalajimme, joka vaatii elinympäristökseen puhtaita ja
kirkkaita vesiä. Runsaita elinvoimaisia rautukantoja tavataan Suomessa vain
Lapissa, kolmessa pohjoisimmassa kunnassa. Käsivarren tunturijärvet ovat
raudun valtakuntaa. Joissakin järvissä ja lammissa rautuja on niin paljon,
että ne kasvavat vain reilun sormen mittaisiksi tirreiksi. Ravinto ei riitä parem-
paan kasvuun. Kilpisjärvessä rautu kasvaa ennätysmäisen suureksi. Järvestä on
mahdollista saada yli seitsemän kilon painoisia yksilöitä. Syynä raudun hyvään
kasvuun on sen ravintokäyttäytyminen. Järven raudut syövät ahnaasti muita
kaloja. Ruokalistalla on usein siikoja.
Kilpisjärvellä uistellessa onkin hyvä muistaa järven rautujen olevan petokaloja.
Uistimetkin saavat olla aika suuria, kun tavoitellaan isoja yksilöitä. Rautujen
mahoista löytyvät siiat ovat usein lähes 15 sentin mittaisia. Saalista saadaan
lusikkauistimilla ja vaapuilla. Jäät lähtevät Kilpisjärvestä keskimäärin 19. kesä-
kuuta. Alkukesästä jäiden lähdön jälkeen rautuja tavoitetaan aivan rannankin
lähistöltä. Järvellä kannattaa varautua myös uistelemaan syvältä.
Kesän edetessä pintauistelu ei anna enää niin hyvää saalista ja erilaisten
syvääjien ja takiloiden avulla saadaan paremmin 15-20 metrin syvyydestä.
Kesä-heinäkuun vaihteessa Kilpisjärven vesi on vielä hyvin viileää ja rautua
tavataan lähes koko vesikerroksesta. TosiRautu kilpailussa kokemattomallakin
on mahdollisuus saada se suurin rautu ja voittaa pääpalkinto.
Kilpisjärvellä menee monilla rautuennätys uusiksi.
Petter Nissén
|
